13.10.2011

Liisu nostaa päätään...


Huhuu, heleiii! Helahoo, sanoisi Pessoa, mutta on vaiti, kuollut, elää kuitenkin.
Metsässä on mukava kävellä ja ajatella, mutta pelkään puita, jotka ovat kuin paikalleen jähmettyneitä ihmisiä, samannäköisiä.
Olen raatanut kuvien perässä, kulkenut nenä maassa, nukkunut valveilla, mustat yöt seurana, taivaanranta punaisena, ehkä kuitenkin enimmäkseen mielikuvissa.
- Kaikkea sitä saa aikaan, kun oikein yrittää.
- Niinkö?
- Olen tosissani.
Teen parhaani, mitä sitten teenkään. Eikä kenenkään tarvitse välittää kun kompastun ja lennän mahalleni,  se onnistuu minulta. Olen siihen tottunut.
Ei. Ette tunne minua ja se on hyvä. Minäkään en tunne teitä, mutta miksi olen teitä ikävöinyt ja luonut ympärillenne sädekehiä, jotka valaisevat avaruuden pimeyttä?
Minulla on ollut teitä ikävä.
PS.

Mitä Gogol sanoisi, tähän hetkeen sopivaa? Hänen ensimmäinen kyhäilynsä jolla hän tavoitteli yleistä tietämystä, ja joka lyötiin lyttyyn – niin minulle on kerrottu - kuuluu näin:
”Vainaa valkoisessa kaavussaan
ojentautuu ylös haudastaan
ja arvokkaasti pyyhkii luistaan pölyt,
- kas poikaa!”

Olosuhteiden pakosta minä olen ollut kuollut sanoille. Nyt nautin jo ajatuksesta, että voin kierrellä kuin kulkuri blogeissa.

On tunne kuin lähtisi maailmalle.

6 kommenttia:

isopeikko kirjoitti...

Haa olet palannut. Peikkokin palaa, älä katoa :)

pikkuliisu kirjoitti...

... yritän pysytellä mukana :)

isopeikko kirjoitti...

Mukavaa. Nyt vasta peikko luki sinun kirjaimet ja ajatteli niistä sanoja. Sanoista tuli taas ajatuksia. Aika hassua.

Mutta ne ajatuksest rupesivat sitten puhumaan. Ne kuiskailivat tekemisen mittaamisesta ja tarpeellisuudesta ja peikon piti komentaa niitä oikein kovasti ja sanopa niille, että peikkojen ei tarvitse tehdä mitään, vain olla, että oleminen riittää. Sitten peikko lupasi niille kertoa tämän myös Liisulle. Ja saa sitä haistaakin.

Peikosta on mukavaa, kun Liisu on taas täällä.

kaari3 kirjoitti...

Hei Liisu! Liityn heti lukijaksi. Löysin kommenttisi sivultani, mitä en tienyt eläväiseksi itsekään. Uusavuttomuutta! Katso:
http://wordsbyirma.wordpress.com/2011/10/26/oh-hoh-katsos-vaan/

pikkuliisu kirjoitti...

Minä puolestani löysin juuri sinun kommenttisi, Kaari!

Käynpä heti kurkistamassa antamassasi osoitteessa. Oh hoh, mitähän siellä tulee vastaan. Vaikuttaa jännittävältä, katsos vaan! :)

mythopolis kirjoitti...

Hi again! As always, I enjoy your blogs even though I cannot understand it always even with the language translator. The images you post are really remarkable. Do you make these? They are beautiful.

Happy New Year! Dan