Pääsiäinen murtaa kevään esiin, leskenlehdet ovat tupsahtaneet ruskeisiin tienvarsiruohikkkoihin. Metsä oli täynnä peipposen laulua ja vallattomaksi äityneen kosken ryskyntää. Pihalta kuuluu lasten ääniä, kiljahteluja ja huutoja.
Maalauksesi ovat niin mahtavan hienoja, etten uskalla sanoa niistä mitään. Hengitys seisahtaa hetkeksi kunkin kohdalla.
et ole sen pakanampi kuin minäkään, silti taidetta on olemassa, niin kuin myös pyrkimystä hyvään. Yleensä pyrkimys on kohti jotain parempaan, joka voi olla vain vaikka itsensä voittamista. Tai jonkun itsessään elävän ominaisuuden kehittämistä.
Pitääpä tehdä tutkimusretki blogiisi. Siellä voi löytyä jotain uutta.
peipponen omenapuussa on hyvän merkki, kun herää aamulla.
Muistaa, että on pääsiäinen. Hakee kimpun pajunoksia, joissa on sileänukkaisia "palmuja" (sanottiin lapsena),,.
Siinä meidän pääsiäinen, kellertävässä lasimaljassa, keittiönpöydällä. Suorina sojottavia pajunoksia, jotka enteilevät kevään ja kesän tuloa. Aurinko paistaa, mutta ulkona on yllättävän kylmä.
Liisu, Maalaus vei jalat altani ! Tunsin olevani henkilö naisen takana, takki auki sydäntä myöten, vedet juoksivat, veivät mennessään surun palasia. Keltainen, punainen, aurinko , rakkaus saivat tilaa, lämmittivät ja pehmittivät.
Anonyymi, I beg Your pardon, olen ollut huomaamaton kommenttianne kohtaan! Nyt kun näin sen, tunsin miten jotain suli sisälläni. Ehkä se oli kovettunut sydämeni, ehkä mieleni, jota kevät aurinko urheasti lämmitti ja joka pystyi iloitsemaan kauniista kommentistanne ilman ulkona puhaltavan kolean tuulen vaikutusta. Kiitollisena muuan Liisu.
9 kommenttia:
Liisu, maalauksesi värisommitelma hätkäytti. Saapui mieleeni 1 vaimoni joka samansuuntaisia värejä mieluusti tauluihinsa suti, eikä huonosti suinkaan.
Ylösnousemukseen tai mihinkään jumalalliseen uskomaton kun olen, kumarran pensselinväreillesi silti.
Hyvää Pääsiäistä myös tältä Pakanaplaneetalata jossa sieluntynkääni kestitsen ja majoitan.
Hyvää pääsiäistä sinullekin, Liisu!
Pääsiäinen murtaa kevään esiin, leskenlehdet ovat tupsahtaneet ruskeisiin tienvarsiruohikkkoihin. Metsä oli täynnä peipposen laulua ja vallattomaksi äityneen kosken ryskyntää. Pihalta kuuluu lasten ääniä, kiljahteluja ja huutoja.
Maalauksesi ovat niin mahtavan hienoja, etten uskalla sanoa niistä mitään. Hengitys seisahtaa hetkeksi kunkin kohdalla.
PS Korjasin lyöntivirheen, siksi poisto.
Valto Ensio,
et ole sen pakanampi kuin minäkään, silti taidetta on olemassa, niin kuin myös pyrkimystä hyvään.
Yleensä pyrkimys on kohti jotain parempaan, joka voi olla vain vaikka itsensä voittamista. Tai jonkun itsessään elävän ominaisuuden kehittämistä.
Pitääpä tehdä tutkimusretki blogiisi. Siellä voi löytyä jotain uutta.
Hyvää pääsiäistä kaikille!
Iines,
peipponen omenapuussa on hyvän merkki, kun herää aamulla.
Muistaa, että on pääsiäinen. Hakee kimpun pajunoksia, joissa on sileänukkaisia "palmuja" (sanottiin lapsena),,.
Siinä meidän pääsiäinen, kellertävässä lasimaljassa, keittiönpöydällä. Suorina sojottavia pajunoksia, jotka enteilevät kevään ja kesän tuloa. Aurinko paistaa, mutta ulkona on yllättävän kylmä.
Sami, erikoishyvätpääsiäisterveiset sinulle. Käynpä kurkkaamassa mitä sinä olet nyt laittanut blogiisi. Vyötän itseni ja lähden tutkimusmatkalle.
Liisu,
Maalaus vei jalat altani ! Tunsin olevani henkilö naisen takana, takki auki sydäntä myöten, vedet juoksivat, veivät
mennessään surun palasia.
Keltainen, punainen, aurinko , rakkaus
saivat tilaa, lämmittivät ja pehmittivät.
Vilkkuvaan tekstiin oli pakko ottaa kantaa
Iloista Pääsiäistä koko vuodeksi!
Anonyymi, I beg Your pardon, olen ollut huomaamaton kommenttianne kohtaan! Nyt kun näin sen, tunsin miten jotain suli sisälläni. Ehkä se oli kovettunut sydämeni, ehkä mieleni, jota kevät aurinko urheasti lämmitti ja joka pystyi iloitsemaan kauniista kommentistanne ilman ulkona puhaltavan kolean tuulen vaikutusta. Kiitollisena muuan Liisu.
Lähetä kommentti