20.11.2016

SÄNKYPUHEITA




- Puhutaas vielä siitä puhumisesta, josta juteltiin äsken ennen sitä viimeistä uutislähetystä. Jotain jäi epäselväksi. Sanopa vielä mitä sinä sanoit!

- Ei. En sano! Sano itse mitä olet kuullut minun puhuvan.

- No sinä sanoit jotain sellaista että elämä on suurta teatteria. Ja että siinä on jokaisella oma roolinsa. Ja että pitää osata valita oikea kohdeyleisö!

- Ei, nyt sinä sanoit väärin! Ei yleisöään voi valita! Vai voitko sinä valita jos joku äijä tulee vastaan aseman kohdalla ja sanoo: "Hyvää päivää, voisitko neuvoa missä on wc?"

- Sanoit että pitää tietää se kohdeyleisö jonka kanssa on tekemisissä ja puhua siitä mikä sille sopii. Ja että vieraille ei voi puhua samalla tavalla kuin tutuille.

- Sehän on totta! Kun tapaa jonkun vieraan, aivoissa syntyy kuvitelma siitä ihmisestä, ja se kuvitelma määrää mistä sille ihmiselle voi puhua ja millä tavalla. Jopa ääni määräytyy sen kuvitelman mukaan. Jos esimerkiksi joku pikkupoika tulee puheillesi, äänesi muuttuu ja puhut hänelle eri tavalla kuin jos se olisi vaikka jonkun firman pomo, tai joku muu aikuinen ihminen.

- Tuon äänen muuttumisen olen kyllä huomannut. Kun sinä puhut minulle, olet paljon jyrkempi. Puhut kovalla äänellä ja saatat puhua puheeni päälle, tai et ollenkaan kuuntele minua. Mutta jos on joku vieras, kuuntelet kohteliaasti, sovitat sanasi ystävällisesti ja annat vaikutelman että olet kiinnostunut ja arvostat hänen puheitaan.

- No se on sitä roolipeliä! Jokaisen tutun ihmisen kohdalla on eri rooli kuin vieraan kohdalla. Jokaiselle vieraalle on valittava rooli, jonka kuvittelee hänelle sopivan. Pitää ensin tunnustella ja olla ystävällinen ja varovainen.

- Senkö takia sinä ikään kuin myötäilet vieraan puhetta ja olet kohtelias? Mikset tee niin esimerkiksi minun kohdalla? Se tuntuisi paljon mukavammalta.

- No se johtuu tietysti siitä, että vierasta ei tunne. Jos puhuu jollekin tutulle, mitä paremmin hänet tuntee, sitä rehellisemmin voi hänelle puhua.

- Puhutko sinä minulle rehellisesti?

- Ainakin rehellisemmin kuin täysin vieraalle.

- No onko ne erilaiset roolit pakko jokaisen omaksua? Eikö voisi esiintyä omana itsenään? Se olisi paljon helpompaa.

- No jos sinä luulet, että joku tulee elämässään toimeen ilman rooleja, suotakoon se hänelle! - Mutta minä ainakin haluan nyt nukkua. Tee sinä mitä haluat. Hyvää yötä!

- Hyvää yötä! Näe kauniita unia!

- Minun unet on aina kauniita, vähän sekavia kyllä.



                                                       


      Lana Trotovsek / Arvo Pärt: Fratres
(video Boris Bizjak)