- Puhutaas
vielä siitä puhumisesta, josta juteltiin äsken ennen sitä viimeistä
uutislähetystä. Jotain jäi epäselväksi. Sanopa vielä mitä sinä
sanoit!
-
Ei. En sano! Sano itse mitä olet kuullut minun puhuvan.
-
No sinä sanoit jotain sellaista että elämä on suurta teatteria.
Ja että siinä on jokaisella oma roolinsa. Ja että pitää osata
valita oikea kohdeyleisö!
-
Ei, nyt sinä sanoit väärin! Ei yleisöään voi valita! Vai
voitko sinä valita jos joku äijä tulee vastaan aseman kohdalla ja
sanoo: "Hyvää päivää, voisitko neuvoa missä on wc?"
-
Sanoit että pitää tietää se kohdeyleisö jonka kanssa on
tekemisissä ja puhua siitä mikä sille sopii. Ja että
vieraille ei voi puhua samalla tavalla kuin tutuille.
-
Sehän on totta! Kun tapaa jonkun vieraan, aivoissa syntyy kuvitelma
siitä ihmisestä, ja se kuvitelma määrää mistä sille ihmiselle
voi puhua ja millä tavalla. Jopa ääni määräytyy sen kuvitelman
mukaan. Jos esimerkiksi joku pikkupoika tulee puheillesi, äänesi
muuttuu ja puhut hänelle eri tavalla kuin jos se olisi vaikka jonkun
firman pomo, tai joku muu aikuinen ihminen.
-
Tuon äänen muuttumisen olen kyllä huomannut. Kun sinä puhut
minulle, olet paljon jyrkempi. Puhut kovalla äänellä ja saatat
puhua puheeni päälle, tai et ollenkaan kuuntele minua. Mutta jos on
joku vieras, kuuntelet kohteliaasti, sovitat sanasi ystävällisesti
ja annat vaikutelman että olet kiinnostunut ja arvostat hänen
puheitaan.
-
No se on sitä roolipeliä! Jokaisen tutun ihmisen kohdalla on eri rooli
kuin vieraan kohdalla. Jokaiselle vieraalle on valittava rooli, jonka
kuvittelee hänelle sopivan. Pitää ensin tunnustella ja olla
ystävällinen ja varovainen.
-
Senkö takia sinä ikään kuin myötäilet vieraan puhetta ja olet
kohtelias? Mikset tee niin esimerkiksi minun kohdalla? Se tuntuisi
paljon mukavammalta.
-
No se johtuu tietysti siitä, että vierasta ei tunne. Jos
puhuu jollekin tutulle, mitä paremmin hänet tuntee, sitä
rehellisemmin voi hänelle puhua.
-
Puhutko sinä minulle rehellisesti?
-
Ainakin rehellisemmin kuin täysin vieraalle.
-
No onko ne erilaiset roolit pakko jokaisen omaksua? Eikö voisi
esiintyä omana itsenään? Se olisi paljon helpompaa.
-
No jos sinä luulet, että joku tulee elämässään toimeen ilman
rooleja, suotakoon se hänelle! - Mutta
minä ainakin haluan nyt nukkua. Tee sinä mitä haluat. Hyvää
yötä!
- Minun unet on aina kauniita, vähän sekavia kyllä.
Lana Trotovsek / Arvo Pärt: Fratres
(video Boris Bizjak)